Afrikka

    

          TAPOJA

Afrikkalainen ruokakulttuuri poikkeaa osittain muiden maiden ruokakultuureista. Ruokailutapoja on erilaisia, mm. Afrikassa ruokailu on tärkeä yhteinen tapahtuma, joten päivän pääateria syödään yleensä illalla, jolloin kaikki on koolla. Perinteitä noudattaen ruoka syödään yleensä sormin, joten käsien pesu ennen ruokailua on tärkeä asia. Ruokailun alkaessa pöydän keskelle tuodaan iso laakea astia, joka on täynnä riisi-, hirssi- tai maissipuuroa. Puuro pyöritetään sormilla palloksi ja "dipataan" kastikkeessa, joka on yleensä valmistettu vihanneksista, kalasta, lihasta tai kanasta. 

Lautasten ja ruokailuvälineiden käyttö on kuitenkin yleistynyt nykypäivänä. Suurimmissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa tavat ovat länsimaiset.

Afrikkalaisessa perheessä perinteitä noudattaen perheen isä syö ensin. Hänen jälkeen lapset ruokailevat ikäjärjestyksen mukaan. Mikäli perheelle tulee vieraita syömään, niin isäntä ja vieraat ruokailevat ensin ja muu perhe odottaa.

 

             RUOKA-AJAT

Lähes kaikissa Afrikan maissa lounas sisältää viljaan perustuvaa ruokaa kastikkeen kera, joka sisältää vihanneksia, sipulia ja chiliä. Illallinen on runsas, jossa käytetään paljon viljaa. Poikkeuksena tähän on vain paimentolaiset, sillä he eivät syö yleensä mitään päivän mittaan, vaan he syövät vain illallisen. Afrikassa hedelmiä syödään usein jälkiruoaksi.

 

 RUOKA-KULTTUURIIN VAIKUTTANEET ASIAT 

Vuosikymmeniä sitten suurin osa Afrikan asukkaista oli maanviljeliöitä ja paimenia. Vuosikymmenten nälänhätä, köyhyys ja sota pakottivat ihmisä muuttamaan kaupunkeihin. Nykypäivänä viidesosa kansasta asuu kaupungeissa.                                                                           Afrikkalaisiin makuihin ovat vaikuttaneet ulkopuoliset. Vuosisatoja myöhemmin Afrikkaan tuli uusia raaka-aineita orjakaupan mukana. 1800-luvulla Euroopasta tulleet uudisasukkaat hallitsivat monia Afrikan maita ja toivat matkassa uusia ruoanvalmistustapoja.

 

POHJOIS-AFRIKKA 

Pohjoisafrikkalainen keittiö on saanut ideoita niin idästä kuin Euroopastakin. Pohjois-Afrikan alueella kasvaa erilaisia hedelmiä ja vihanneksia. Törkeimipiä mausteita ovat yrtit, sipulit, kaneli, kardemumma, neilikka, anis, muskotti, hunaja (maustetaan myös pääruokia). Marokon, Tunisian ja Algerian perinteistä juhlaruokaa on kuskus (syödään ainakin kerran viikossa).

 

 

LÄNSI-AFRIKKA

Länsiafrikkalainen ateria on yleensä ruokaisa, tärkellyspitoinen, vähälihainen ja runsasrasvainen. Kanaa, kalaa ja kananmunia käytetään paljon, mutta naudan ja lampaanlihan käyttö ei ole yleistä. Toinen tyypillinen tapa on käyttää tulisia mausteita (pippurit ja chilit).                                                    Itse viljelemät kasvikset ovat lähes jokapäiväisessä käytössa, esimerkiksi bataattia, kaalia, perunaa, porkkanoita, lanttua, kurpitsaa, tomaatteja ja papuja.                                                                                Ruoka valmistetaan usein ulkokeittiöissä ja monet läsniafrikkalaiset ruokailevat nykyäänkin pelkin käsin. Länsiafrikkalaisessa keittiössä ruokaa värjätään myös punaiseksi palmuöljyä käyttäen. Yleisemmät mausteet ruoanlaitossa ovat punapippuri, sipuli ja valkosipuli. Arabien kanssa käydyssä vaihdossa Länsi-Afrikkaan saatiin mausteita, kuten minttu, kaneli ja neilikka.     

Fufu

Länsiafrikkalainen risotto valmistetaan broilerin rintafileestä, jasmiiniriisistä, sipuleista, katkaravuista ja jollof-riisistä (haudutetaan palmuöljyssä). Länsi-Afrikassa syödään myös  

 

 

 

                                                              

 

 

                                                                                             fufua. 

                           

 

 

 

 

KESKI-AFRIKKA        

Keski-Afrikka oli 1800-luvun loppuun saakka vapaa muun maailman vaikutteista, paitsi 1500-luvun orjakaupan matkassa saapuneista ruoka-aianeista (kassava, chilipippuri ja pähkinät). Edellä mainituilla ruoka-aineilla on vahva merkitys ruokakulttuuriin. Ruoanvalmistusmenetelmät ovat kuitenkin säilyneet perinteisimpinä. Tavallisia ruoanvalmistuksessa käyettäviä aineksia ovat banaanit ja maniokit eli kassavat. Paikallisia aineksia pyritään käyttämään mahdollisiman paljon ruoanvalmistuksessa, esimerkkinä pinaattimuhennos, joka keitetään tomaattien, pippureiden, chilien, sipuleiden ja pähkinävoin kanssa. Toinen suosittu ruoka on riisistä, pähkinävoista ja ja sokerista valmistettu puuro. Suosituimmat vaihtoehdot liharuokiin ovat kana ja naudanliha. Krokotiilejä, apinoita, antilooppeja ja pahkasikoja syödään satunnaisesti.                                                                     

Tyypillinen ruoka Länsi- ja Keski-Afrikan alueella on "fufu". se on tärkellyspitoinen juureksista (jamssista, maniokista ja keittobanaanista) valmistettu jauhopallo. Fufua voidaan valmistaa myös riisistä. Fufuja tarjoillaan grillatun lihan, kastikkeiden ja keittojen kera. Sitä syödään käsin repimällä paloja jauhopallosta, joita dipataan sitteen keittoon ja kastikkeeseen.

 

 

ITÄ-AFRIKKA

Itäafrikkalainen ruoka on yksinkertaita, mutta maukasta. Olennaista sisämaan ruohoaavikolla asuville karjankasvattajille on lihatuotteiden puuttuminen. Lampaita, nautaa ja vuohia käytetään valuuttana ja varallisuuden näyttämisenä, ei ruokana. Joillain alueilla paikalliset asukkaat sekoittavat maitoa ja karjanverta ruoaksi. Muut alueen asukkaat ovat maanviljeliöitä, joiden hommaksi kuuluu kasvattaa vihanneksia, hedelmiä ja viljoja. Esimerkiksi tomaatit, paprikat, sipulit, okra, bataatti, jamssi, kassava, maissi, baanani, mango, papaija ja sitrushedelmät ovat tyypillisimpiä viljelyskasveja.            

Mausteina suosituimmat ovat basilika, korianteri, juustokumina, neilikka, kaneli, inkivääri ja chili.

Tyypillisimpiä ruokalajeja ovat uppopaistetut liha-, kala-, kasvistäytteiset piiraat samoosat eli sambuusat. Ravinnoksi käytetään myös hyönteisiä ja kookosmaitoa. Kahvi on alunperin tullut Etiopiasta.

Fufusta on olemassa myös itäafrikkailainen versio, ugali. Ugalissa maissi on tärkeimpänä raaka-aineena. Ugali on jäykkää puuroa, mitä syödään sormin lihan ja pataruokien kanssa.  

Ruokaa kypsennetään usein kolmen kiven päällä avotulella, ruoka keitetään usein kookosmaidossa tai vedessä.      

Ugali

        

ETELÄ-AFRIKKA

Eteläafrikkalainen keittiö kertoo paljon maan monikulttuurisesta taustasta. Hollantilasten siirtolaisten maatilojen työvoimaksi tuodut malajiorjat toivat maahan oman ruokaperinteensä samalla tavalla kuin uskonnollista vainoa Ranskasta paenneet hugenotit, Jotka perustivat ensimmäiset viinitilat 1600-luvulla Afrikkaan. Maan alkuperäisväestön ravinto koostuu riistasta, juureksista, maissista ja proteiinipitoisista hyönteisistä, esim. heinäsirkoista.